huoleton on hevoseton

Omalla hevosrintamalla on kohtuu rauhaisaa onneksi, Piko nyt välillä oireilee jalkaa ja välillä ei, mutta koska on joutilas ja pirteä ja syö hyvin, niin siinähän sitten konkkaa. Pate ja Heikki on terveitä ja hyvinvoivia. Mutta pomon ravinuori joutui eilen klinikalle, ja yöllä leikkaukseen. Juuri kun treeni alkoi olla hyvällä mallilla, tämä hevonen siis ei asu tuolla kotona, vaan oli treenissä muualla. Onneksi nyt näyttäisi siltä että hevonen on toipumaan päin, mutta ei se radalle pääse hyvään toviin, vaan tulee sitten toipumaan kotiin jahka klinikalta pääsee :(

Tänään pyöräytin Patea pyöröaitauksessa, ja hienosti oli ruuna kuulolla. Ravikin oli jo rauhallista, eikä poika ollut muutenkaan niin kiireinen. Ihana poitsu se ompi! Huomenna varmaan ihan selkään, ja katsotaan mitä kuuluu, joko alkaisi ravailukin sujumaan ilman kiihdyttelyä, viimeksihän oli jo tosi hyvä. Voisi melkein harkita että kävisi vielä tämän vuoden puolella jossain pikkukisoissa kääntymässä JOS kaikki menee putkeen.

Maastossa taas käytiin myös kuntoa kohottamassa, ja sain alleni taas uuden hevosen, tälläkertaa kokoa oli pienen vuoren verran. Säkäkorkeutta varmaan reilu 165 cm ja leveyttä kohtuullisen kahvipöydän verran. Oikein kiva tamma, hienosti kuunteli. Nyt ei olekaan enää kuin yksi tallin hevonen testaamatta, sitten olen ratsastanut kaikilla joilla voi ratsastaa :D

Viikonloppu edessä taas

Jopas menee päivät nopeaan! Uskomatonta että taas on perjantai. Tänään sai nuori ajo-opetettava kärryt peräänsä, ja käytiin metsälenkillä. Ruunalla on kyllä ajettu aiemminkin, mutta pomo halusi aloittaa nyt rauhassa kun sillä on ollut pidempi tauko. Hyvällä mallilla alkaa olla jo hommat.

Eilen Piko vuoltiin ja Heikin jalkoja vähän nosteltiin, ja tänään vietiin mammat ja pojat takaisin laitumelle. Pojat jo pikkuisen alkavat keskenään leikkiäkin. Varmaan ensiviikolla saan jo leikkimiskuvia :)

Maastoon sain alleni uuden tuttavuuden, erään täysihoitoasiakkaan hevosen, ja se oli kyllä valloittava tapaus. Niin pehmeä edestä että tuntui kuin olisi silkkiliinoja pidellyt kädessä, tamma kuunteli ja liikkui tosi hyvin.

Trailradan rakentelun jälkeen kävin vielä laitumella kuvaamassa ja vähän väistättämässä Patea, josta (jos kaikki hyvin sujuu) tulee ehkä se minun oma hevonen. Katsotaan katsotaan. Pate oli hyvin kuulolla, ja herkkä jopa pidättävälle avulle (irtona pidättäminen tapahtuu kehon sekä katseen avulla). Laitan pari kuvaa Patesta JOS tämä surkea nettiyhteys suostuu yhteistyöhön.

liinassa

Tänään taas reippaana aamusta töihin, missä ruokaa Pikolle, ja sitten nuoren ajotreeni taas jatkui, tälläkertaa mentiin jo tielle, mutta protestiakin mahtui kuvioon. Sitten käytiin liikuttamassa maastossa pullat, ja tauon jälkeen liikutin Paten liinassa. En koko viikonloppuna päässyt tallille, joten oletin että pojalla voisi olla virtaa, mutta sepä olikin tosi hienosti kuulolla. Käynti oli rauhallinen ja tahdikas, ja ravi rento. Siirtymiset oli esimerkillisiä ravista käyntiin, mutta pysähtymisen kanssa on vielä vähän opeteltavaa. Pysähtyy kyllä, mutta viivellä, eikä jää suoraksi. Voi tietysti olla etten osaa oikein pyytää. Tuntuu ettemme puhu ihan samaa kieltä, mutta kyllä se sieltä löytyy. Huomenna ajattelin taas ratsastaa (siis Patellakin ;)

Maastossa

Muun mukavan hommailun lisäksi päästiin "työn puolesta" maastoon, lyhyehkö lenkki, mutta aivan loistavaa kuntoilua niin hevosille kuin ratsastajille, kun oli kapeaa kivistä polkua jolla joutuu keskittymään hevosen jalkoihin, ja ylä- ja alamäkeä. Mukava leppoinen lenkki kuitenkin. Pullat hikosikin ihan kiitettävästi.

Paten kanssa otettiin maastakäsin harjoitteita, ja on se kyllä nopea ja herkkä mies. Tosi hyvin alkoi vastata pyyntöihin, huomenna uudelleen. Aloitettiin ihan perusjutuista, eli talutus ja pysähtyminen, peruutus. Ideana siis se, että hevonen kulkee rentona ja rauhallisena taluttajan jäljessä, pysähtyy kun tämä pysähtyy, hiipimättä lähemmäs tai haahuilematta sivuille, tai kiihdyttämättä ohi. Pate kun on ollut reipas taluttaa, eikä siinä tietenkään ole mitään pahaa, mutta koen että opetettuanni hevoselle tämän uuden tavan vastata paineeseen ja sen poistumiseen, on hallinta myös selästäkäsin helpompaa, puhumattakaan esim. kouluradoilla vaadittavien liikkeiden opettamisesta maastakäsin. Hevonen ottaa siis kontaktin ihmiseen, vähän kuin koira tottiksessa :D Nämä kun hallitaan uudella tavalla on tosi helppoa jatkaa väistättämisistä ja asetuksista.

Pikon harjasin, ja Heikin kanssa leikin vähän, rapsuttelin ja opetin väistämään "painetta" eli kehoitin siirtymään luotani pois hienovaraisesta käskystä.

Sivuhuomautuksena sen verran, että en siis tosiaankaan kerro työpaikalta likikään kaikkea, ensinnäkään en usko että Pomo tykkäisi jos kertoisin sekuntilleen aikataulujamme, ja toiseksi en edes voi muistaa mitä kaikkea on tullut tehtyä, ja asiakkailla tietenkin on yksityisyyden suoja. Lähinnä käsittelen blogissa sellaisia asioita töistä, joista on tullut minulle jokin ahaaelämys, tai josta olen nauttinut erityisesti, tms.

Maastossa

Maastolenkki ponin kanssa kirkasti ajatuksia, ja toi hyvää mieltä :) Täti ei ees muista koska on viimeksi ollut maastossa ja vielä ilman kaveria :) Oli kivaa! Mentiin vaan käyntiä, ja täti puhua pälätti koko matkan, ettei jännittäisi ja poni pysyisi kanssa rauhallisena, ja ilman suurempia pörinöitä saatiinkin lenkki tehtyä.

Sitten lenkin jälkeen juttelin ystäväni kanssa, jonka piti tuo Piko ostaa, ja päädyimme nyt kuitenkin siihen ratkaisuun että tamma jää ainakin toistaiseksi minulle. Vuokrailen muiden hevosia siihen asti että varsa saadaan Pikon mahasta ulos ja katsottua että voiko tammaa vielä ratsuksi laitella, vai uusiiko kaviokuume siitä. Varsa sen sijaan jää ystävälleni.