historian siipien havinaa :D

Pari ikivanhaa kuvaa :D Aloitin ratsastamaan Parkanossa, Virranhaarassa. Ratsastin erinäisillä mustilla shettiksillä, eniten Toralla ja Rositalla.

Siirryin ratsastamaan Kihniöllä Kankaan tallilla, paikka on nykyään tunnetumpi kasvateistaan V.K. poneista, joiden emillä olen liki kaikilla ratsastanut. Kuvassa ei kuitenkaan poni, vaan hevosvahvistus Baltic, joka oli silloin suurin hevonen jonka selässä olin ollut. Saattaa olla vieläkin.

Lämpöinen taas on erään hoitohevoseni Lauran varsa, jolla ratsastin tuon kevättalven. Sen selässä oli käyty neljästi ennenkuin minä sillä aloin maastoilla. Kaivelen hevosen nimen jostain ja lisään tänne.

Kentällä pyörimistä

Tänään minun piti herätä ajoissa ja mennä tallille, mutta ensin herätykseni ei joko toiminut tai minä sammutin sen ja nukahdin takaisin niin etten edes muista sitä, ja sitten tajusin että kello on vielä tunnin enemmän kuin sen pitäisi olla. No, olin silti ennen puoltapäivää tallilla, että ei se nyt ihan mönkään mennyt.

Hain Paten tarhasta ja vein pesupaikalle, piikitin viimeiset antibiootit, huomenna siirtyy suun kautta annettaviin, onneksi. Sitten putsasin haavasta turpeen ja kuivaneen mädän pois, tarkistin että dreeni on auki ja lahjoin hevosta leivällä.

Mentiin kävelemää kentälle kun siihen ihanasti paistoi aurinko ja se oli jo aivan sula. Tehtiin voltteja ja kiemurauria ja mitä nyt mieleen juolahti, otettiin pysähdyksiä ja peruutuksia. Väistämisharjoituksia niin että kävelin vaan kohti "with intent" ja Pate väisti sitten sillä osalla jota kohti olin kävelemässä. Takaosa sillä liikkuu tosi hienosti, mutta kun hain sitä että olisi väistänyt etuosalla niin tuppasi vaan peruuttamaan. Muutaman onnistuneen väistön sivullekin sain, joten pitää olla tyytyväinen. Siitähän se on kiinni etten osannut olla juuri oikeassa kohdassa. Jos kävelee liian etuviistosta niin se pakittaa, jos liian takaviistosta niin se menee vaan eteenpäin tai takapää väistää. Käveltiin vielä hetki ja sitten vein Paten tarhaan, ja seurasin hetken ponien kiihdytysajoja ennen kotiin lähtöä.

lisää kaikkea

Sanna oli tänään jo ehtinyt piikittää Paten, ja huuhdella dreeniä, joten minä sitten rupsuttelin ruunaa, kävin sen kanssa kävelyllä ja huuhtelin dreenin ja haavan vielä uudelleen. Pikkuisen oli ruunalla kiiru, mutta malttoi kuunnella kuitenkin. Haava oli hyvässä kunnossa, joten toivon että nyt olisi parantuminen hyvässä vauhdissa eikä takapakkia enää tulisi...

Ell käynti

Eläinlääkäri oli tosiaan käynyt, puhkaissut sen yhden onkalon joka oli vielä kiinni, ja laittanut sinne dreenin, joka nyt vähintään viikonlopun yli on kiinni. Huuhdella pitää että pysyy dreeni auki, eikä Pate tietenkään voi olla pihatossa muiden kanssa etteivät uteliaat pojat nypi dreeniä irti. Joten Pate on nyt sitten saikulla, yöt karsinassa ja päivät tarhaa yksinään. Liikutuksena taluttelua ja kipulääkettä ja antibioottia edelleen. Ell kehui Patea kun oli niin fiksusti (toki rauhoitus oli kun paisetta operoitiin) ja sanoi että silleen siistin näköinen haava että pitäisi parantua ihan hyvin.

No, saikkua ponille tuli, ratsastamaan ei pääse ennenkuin kaula paranee, koska on sopivasti siinä kohdassa johon ohjat osuu. Toki minä voin humputella löysin ohjin sitten kun on vähän parempi, mutta kun muilla se ei yleensä syystä tai toisesta onnistu se löysin ohjin ratsastus tuolla hevosella.

Huhtikuun CR-valmennus varmaankin jää myös välistä, vaikka Pate ehtisi täysin toipua, niin rahat ei taida tämän jälkeen enää riittää...

Lisää puhdistelua

Jälleen Anniksen kanssa tallille torstaina, ja lisää patin puhdistelua. Tosin ensin juteltiin tallinpitäjän kanssa ja olin paparatzina kun hän ratsasti omaa nuortaan. Semmoinen vaatimaton 456 kuvaa tuli napsittua koko tallikeikalta, menee vielä tovi ennenkuin saan ne kaikki käytyä läpi.

Pate oli ehkä hieman pirteämpi kuin keskiviikkona, paise selvästi pienentynyt, mutta oikeassa yläreunassa edelleen patti joka kova, ei siis ole tullut ulos. No, päätimme odottaa huomiseen jos lähtee kuivumaan antibiooteilla, jos ei niin sitten pakko pyytää ell paikalle avaamaan paise. Nyt Paten kaula oli selvästi kipeä. Pääsin (tai jouduin) sitten piikittämään hevostani lihakseen. Hevoshierojana sentään tiedän missä ne lihaset on, mutta silti teki vähän tiukkaa ensimmäinen kerta. Huh. Neulakammoinen pistämässä... Noo, hyvin siitä selvittiin, ja Pate pääsi takaisin ulos tarhailemaan.

Tänäaamuna tuli sitten Sannalta viestiä että oikea yläreuna ei ole lähtenyt kuivumaan, joten Pate ajatteli sitten tehdä minulle oikein kunnon ell laskut. Mutta toisaalta olen ihan tyytyväinen että ell käy katsomassa sen haavan muutenkin läpi, ettei tarvi miettiä että onko varmasti parantumassa. Itse en pääse tänään tallille kun ei ole lapsille hoitajaa, mutta Annis lupasi mennä päivällä hoitamaan putsailut.

Kaikkea sitä joutuukin tekemään

Patella oli kaulassa rokotuksesta patti. Se ei ollut lämmin, eikä hevosta näyttänyt vaivaavan, ei ollut kuumetta, vähän ehkä vaisu oli pari päivää rokotuksen jälkeen. Ell sanoi kysyttäessä että pari viikkoa se voi siinä olla, oli ilmeisesti yliherkkä jollekin sidosaineelle. ELi seuraava rokote erimerkkisellä aineella. Annettiin sitten olla ja ajateltiin että odotellaan jos se menee itsekseen ohi. No, eilen se patti sitten yhtäkkiä päätti puhjeta. Se olikin ilmeisesti tulehtunut, vaikkei näyttänyt siitä mitään oireita. Sanna antoi aamupäivällä ensiapua, putsasi sen ja puristi pihalle mitä sieltä sai tulemaan. Kertoi että on tuo Pate ihme hevonen, ihminen vieressä meinaa olla oksennuksen partaalla ja puristaa sen kaulasta visvaa pihalle, ja Pate vaan seisoo ja kattelee että saiskos vaikka leipää. Itse menin puolenpäivän jälkeen tallille Anniksen kanssa, ja teimme saman homman. Annis on tuommoisia paiseita hoitanut enemmänkin, ja ammattimaisin ottein nyppi karvat reiän ympäriltä ja tyhjensi paisetta. Minua suoraan sanottuna ällötti, se hajukin oli jotain todella karseaa. Kokonaan sitä ei tyhjäksi saatu, joten Sannan kanssa sovittiin että hän hakee antibiootit ja kysyy ell mielipiteen että odotetaanko vai tuleeko hän avaamaan haavan. Ell sanoi että antaa olla 2-3 vrk, jos ei ala kuivumaan antibioottejen voimalla niin sitten on avattava.

Kentällä sitten vähän vietettiin Paten kanssa aikaa, vähän annettiin sille aivojumppaa ja porkkanaa siinä sivussa, ja pikkuisen pyydettiin liikkumaankin. Ajateltiin että lihas pumppaa liikkeessä itsekin sitä haavaa tyhjemmäksi. Pate liikkui mielellään ja kun irtona oli niin sai ihan itse päättää tahdin. Laukkailikin vähän, ja kävi piehtaroimassa, eli ei se kaula kamalan kipeä vielä eilen ollut. Sitten käytiin vielä uudelleen putsaamassa haava, ja poika takaisin tarhaan.

Otin kuvia siitä paiseesta, mutta en pilaa ruokahaluanne näyttämällä niitä. Sen sijaan kuvia tukkapuolelta :)

Sippe

Sippe ja Janina kouluvalmennuksessa. Lisää lihasta vaan ja reeniä niin hyvä tulee. Hienoa nähdä miten tamman vanhat taidot kaivetaan esiin ja opetetaan uusia vielä päälle. Hyvä hyvä Janina ja Sippe!