tuntumaa maastakäsin

Tänään otin ponin kauniiseen käteen ja tein hommia maastakäsin. Minulla siis on ongelmana käteni, tuntuman saaminen ja ylläpitäminen. Pelkään ilmeisesti niin kovin olevani kovakätinen, etten oikein uskalla ottaa edes kunnollista tuntumaa. Tuloksena hermostuneen oloinen tai löysä käsi, joka ei tiedä mitä tekisi, ja sitten ratsastaessa se valuu johonkin reiden tuntumaan kun ohja on pitkä ja kyynärpää suora. Lopputulos? Kova käsi. Eli juuri se asia jota haluan välttää! No, eversti Carden kurssia seuratessani ja katsellessani hänen työskentelyään maastakäsin, ajattelin että hei, tuossapa minulle hyvä tapa hioa tuntumaa. Hevosella joka jo osaa asian, voisin itsekin sen oppia.

Joten laitoinpa ponille suitset päähän ja talutin pellolle, otin ohjat ja koitin hakea hyvän tuntuman suuhun, seisomalla itse suurinpiirtein ponin lavan kohdalla. Poni totesi että tämäpäs on varsin kummallista, eikä oikein tajunnut mitä pyysin. Koitin palkita (vapauttaa tuntuman) heti kun poni vähänkään myötää, ja sain olla tarkkana että olisin riittävän nopea. Poni kokeili pakittaa ja pyöriä ja paeta kuolainta, mutta hölläsin tuntumaa vasta kun seisoi ja myötäsi. Parin yrityksen jälkeen sain toivotun lopputuloksen, ja ajattelin kokeilla käynnissä. Siinä sitten törmäsinkin seinään. Miten lähdetään liikkeelle? Poni ei piiskani kutitteluista ollut moksiskaan, seistä möllötti vain paikoillaan. No, parin yrityksen jälkeen keräsin energiani, katsoin mihin aion mennä ja ajattelin "Nyt mennään" ja poni lähti liikkeelle! Ihan samoin siis kuin selästä. Vähemmän on enemmän... Alkuun minulla oli hankaluuksia pitää tuntuma pehmeänä, eikä ponikaan oikein osannut arvostaa yrityksiäni. Mutta loppupuolella sain muutamia hyviä myötäyksiä, ja vaihdoinkin sitten suuntaa. Toisella puolella seistessäni sain aloittaa alusta, mutta poni oli mukana hommassa nopeammin, ja myötäsi helpommin. Käynnissä poni vaan alkoi näyttää merkkejä kyllästymisestä, ja ötökätkin kiusasivat, joten lopetin seuraavaan onnistumiseen, ennenkuin hyvä harjoitus menisi mönkään koska vaadin liian kauan yhtä ja samaa, joskin uutta, asiaa.

Tämä juttu on sellainen jota lähden treenaamaan Sipsin kanssa, koska Sipsin tunnen paremmin, joten osaan tulkita sen elekieltä paremmin, ja tiedän milloin teen oikein ja milloin väärin. Ponin kanssa keskityn ratsastamispuoleen jatkossa.