Ei tullut onneksi angiinaa. Nyt on olo jo liki normaali, ja kävinkin tänään ystävän kanssa Tampereen hevosmessuilla. Kotiivietäviksi tarttui varsoille riimut, Pikolle suitset, mulle hanskat ja msmlinimentti ja arnika. Verkostautumistakin tuli harrastettua.
Illalla sitten menin tallille (mun vihreissä ratsareissa, jotka ei oo aiemmin mahtuneet jalkaan!!!) ja ratsastelin ihan rennosti vähän aikaa. On muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ostan ratsarit joissa on pelkkä polvipaikka. Ainakaan tuota materiaalia. JÄRKYTTÄVÄN liukkaat housut. Mutta kyydissä pysyin kuitenkin. Onnistumisen iloa tuotti se että kun aloin pyytää tammalta keskittymistä takapään väistättämisellä, niin tamma toimi tosi hienosti. Otettiin to-del-la hidasta käyntiä, sitten taas reippaampaa, väliin pysähdys ja takaosakäännös, hidasta käyntiä, reipasta käyntia ja etuosakäännös. Ihan puhtaita ei nuo käännökset olleet, mutta olen tyytyväinen itseeni sillä osasin ennakoida ohjalla ja pohkeella tamman liikkeitä niin ettemme liikkuneet juurikaan eteen emmekä taakse. Lisäksi teimme väistöjä käynnissä, ja vihdoin sain aikaan rennon, tasaisen kauniin pohkeenväistön, joka tuli kuin itsestään istuinluuta siirtämällä. JES! Edellisen CR-tunnin muistelu auttoi tuohon selvästi. Seuraava CR-valmennuspäivä onkin jo tässä kuussa, odotan innolla!
Lopuksi ravailin vähän pitkin ohjin, ja sitten Janna kokeili hypätä tammalla semmoisen pikkuisen ristikon. Tamma hyppäsi nätisti ja vaivattomasti, joten uskoisin ettei tuommoinen pieni jumppaeste sen jalalle tee yhtikäs mitään haittaa. Toki vähän jännitän huomisaamua, että onko turvotusta, mutta en kyllä usko. Toki hyppäämistä nyt ei muuten olla ottamassa treeniohjelmaan tietenkään kun tamma on tiine, mutta pikkuinen kavaletti sillointällöin tuskin haittaa niin kauan kun tammalla laukataankin normaalisti.
Tamman selkä höyrysi tallissa ja se oli lämmennyt hienosti takaosastaan, hyvä me!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti