Eilen tammalla oli ansaittu vapaa, tänään pääsin ihanan ystäväiseni kyydillä tallille. Ystäväni kävi ensin koeajamassa tammaa, ja sitten kävin itse selässä lopuksi. Kokeilin väistöjä käynnissä, mutta omat avut taisivat olla vähän hakusessa... Ravi-seis-ravi siirtymät onnistuivat loppuakohden ihan ok, tosin parantamista olisi pysähdyksissä. Jospa pääsisi vaikka valmentautumaan tässä kohtapuoliin. Satula kyllä taitaa mennä vaihtoon :( Ei vaan voi hommata uutta nyt, kun tamman varsamaha on suurena ja selkä tuollaisessa muutostilassa.
Pakko tulla vielä erikseen hehkuttamaan sitä miten ylpeä olen tammastani, ja miten tyytyväinen olen että olen saanut sen noin hyvälle mallille. On ollut todella antoisaa nähdä miten nopeasti se hoksaa mitä siltä pyydän, ja miten lihaksisto on kehittynyt ja tamma alkanut käyttää itseään erilailla kuin ennen. Alkaessani vuokraamaan tammaa se oli lihasköyhä ja laiha. Liikutettaessa se oli jännittynyt ja tallissa apaattinen. Se ravasi pää taivaissa ja selkä notkolla, etupää kentällä ja takapää tallissa. Ratsastajan kanssa se turvautui laittamaan kaulan kaarelle pitäen pään taivaissa, ja luisteli eteenpäin selkä tyhjänä. Samaa se yritti juoksutettaessa. Aluksi sillä kokeiltiin apuohjia ja piuhoja jos jonkinmoisia, mutta minusta näytti kuin se olisi niistä vain jännittynyt entisestään ja laittanut kaulan vielä enemmän mutkalle. Sitten kun tamma siirtyi kokonaan minun vastuulleni, heitin kaiken ylimääräisen pois ja juoksutin tammaa irtona tai pelkässä naruriimussa. Ja se toimi! Olen todella tyytyväinen että se tuntuu tajunneen homman niin hyvin, että nyt se hakeutuu eteenalas myös ratsastajan kanssa. Se liikkuu rennosti ja hätäilemättä, eikä se ole tallissakaan enää sisäänpäinkääntynyt, vaan kertoo mitä sen mielessä on.
Kuvat tammastani eivät varmastikaan ole vieraan silmään mitenkään ihmeellisiä, mutta itse meinaan pillahtaa itkuun kun näen konkreettisia todisteita siitä miten paljon tamma on edistynyt. Sen selkälihakset työskentelevät ja ovat kehittyneet, ja se käyttää kroppaansa oikein. Oma ratsastukseni on lähinnä ala-arvoista, mutta tamma, se on hieno, vaikkei kuljekaan korkeassa muodossa. Kaikki aikanaan.
Nyt olen suunnitellut että jahka alan saada omaa kroppaani takaisin hallintaan, alan pyytää myös tammalta välillä työskentelyä korkeammassa muodossa. Alku ja loppuveryttelyt venytellään, mutta välissä kootaan. Suunnitelma on hyvä, siinä on vaan semmoinen pieni vika että osaanko itse ratsastaa riittävän herkällä kädellä ja silti riittävällä tuntumalla että se onnistuu... Varsan tulo toki myös pitää ottaa huomioon, tamman jaksamisen mukaan edetään. Mutta mitä parempaan kuntoon saan tamman lihaksiston nyt, sitä paremmin se tulee selviytymään myös varsomisesta. Sitten varsomisen jälkeen taas aloitellaan treenejä, ja tavoitteena olisi päästä johonkin pieniin koulukisoihin 2012.
Olen saamassa tammalle myös kakkosliikuttajan, joten sen liikunnan pitäisi tulla nyt säännölliseksi. Kakkosliikuttajalle olen lupaillut että jos tulee juttuun tamman kanssa hyvin, niin saa sillä valmentautua ja kisata tamman jaksamisen ja kunnon sallimissa rajoissa. Myös esteitä hän saa kokeilla, jahka varsa on syntynyt ja tamma taas kunnossa, sillä on minua paaaaaaljon kevyempi ja suuntautunut enemmän esteratsastukseen. Esteiden kanssa pitää vain olla varovarovainen ettei etunen rasitu liikaa, mutta uskoisin että oikealla lihaksistolla varustettuna ja tarkasti hoidettuna ja treenissä jalka huomioituna tamma pystyy jopa pieniin estekisoihin.
Alkaa tuntua siltä että tamman ostaminen oli elämäni parhaita päätöksiä. Onneksi se on vasta 16-vuotias, se saa luvan elää pirteänä ja terveenä vähintään 30-vuotiaaksi :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti