Kolmikymppinen pitkänlinjan kukkahattu- ja puskatäti taistelee tietään kohti kisakenttiä.
torstai 23. helmikuuta 2012
Kuvia
Tänään sain käyttööni laina-auton, joten kävin asioilla ja samalla moikkaamassa ensimmäistä omaa hevostani Sipsiä, joka siis meni vaihdossa Patesta tuttuun perheeseen, ja Sipsin viimekesäistä tamma varsaa. Sippe oli ihana oma itsensä, hörisi kaikille joita pihassa kulki ja näytti jo aika hyvältä. Kova kunnon kohotus on tammalla varsomisen jäljiltä, mutta tosiaan hyvällä mallilla on. Osallistuvat kouluratsastusklinikallekin ensi kuussa :) Varsa oli kasvanut valtaisasti, ja näytti söpöltä paksussa talvikarvassaan, kimoutuva tammavarsa. Kovasti ovat jo opetelleet hevosen elämää, mikä onkin hyvä, kun ei ole isän puolelta mitään helpointa rotua oleva tapaus.
Sitten tulin kotiin ja huomasin että ehdin vielä Pateakin moikkaamaan ennenkuin autoa taas tarvitaan, joten nappasin uuden loimen (tai vanhan, mutta sellaisen joka ei ole Patella ollut) ja lähdin tallille. Pate kun tarhaa suokkivarsan kanssa, joka ilmeisesti tykkää leikkiä loimen soljilla, ja edellinen sadeloimi on soljeton... Tiesin että Anniksella on tunti tänään joten en ajatellut ratsastaa, mutta sattumalta olinkin tallilla niin sopivasti että tunnin alkuun oli vähän aikaa, ja pääsin sitten alkukäynnit kulkemaan selästä käsin. Farkut jalassa pitkästä aikaa selkään, jännitin ja sen huomasi kun Pate kiihdytteli vauhtia käynnissä. Sanna sitten huikkasi pari neuvoa ja sain vähän paremmin lantiota rentoutettua, ja Pate heti kiitti pärskimällä tyytyväisenä. Hetken sitten vielä seurasin Anniksen tuntia ennenkuin piti mennä palauttamaan auto.
Se vaihdokki johon jo vähän ihastuin olikin jo sitten löytänyt kodin. No, katsellaan. Kai se pitää vaan tädin opetella itse hyppäämään esteitä jos ei Pate estekotia löydä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti