Kaikki meinaa taas olla koetuksella. Tuntuu olevan tolkuttoman huono tuuri hevosten kanssa, jatkuvasti joku krenkkaa jotain paikkaa. No, tämä nyt ainakin on sinänsä selvä homma, tamma pääsee taivaslaitumille vieroituksesta, nyt vaan koitetaan tehdä sen elämästä mahdollisimman kivutonta siihen asti, ja valmistella varsalle pehmeä lasku uuteen elämänvaiheeseen.
Heikki onneksi on ilopilkkuna, ja tavallaan olen henkisesti jo aiemmin valmistautunut menettämään Pikon. Heikki poika oli tänään niin sympaattinen että meinaa itku tulla, oli pitkään rapsuteltavana ja hellittävänä, ja esitteli kentällä melkoista ponnistusvoimaa kun pääsi irrottelemaan.
Onneksi uusia juttuja ja haasteita on edessä niin en ehdi liikaa tamman kohtaloa suremaan, kaikille tulee aikansa ja paikkansa, eikä hevosen elämää ole mielekästä jatkaa enää tietyn pisteen ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti