maanantai 5. elokuuta 2013

Laihduttaminen.

Joten tässä sitä taas ollaan. Lukemissa joissa vannoin etten enää olisi. Miksikö? Onhan noita tekosyitä. Avioero ja uusi sinkkuelämä, koulu ja stressi, lyhyt suhde miehen kanssa joka ei nyt sentään mikään feedeeri ollut, mutta tykkäsi kuitenkin jopa minua suuremmista naisista.

 No, totuus on kuitenkin että olen vaan syönyt liikaa. En ole piitannut siitä mitä vaaka näyttää, en ole välittänyt tarpeeksi ottaakseni itseäni niskasta kiinni. Miksi olisin? Koska hoikkana on nätimpi, terveempi ja voi paremmin. Koska hoikkana on helpompi liikkua, helpompi hallita kehonsa ja helpompi ratsastaa. Mutta kun ei ole kiinnostanut tarpeeksi. Joku päävamma tuossakin varmaan on takana. Siihen pitäisi kenties pureutua jossain vaiheessa, ettei tämä tilanne ole taas joskus edessäni. Miksi minä tätä elämää elän? Muilleko, vai itselleni?

Olenhan toki välillä yrittänyt. Välillä kironnut ja koittanut syödä paremmin. Olen liikkunut kokoajan, mutta vain koirien kanssa, kaikki oikea liikunta on jäänyt pois sen jälkeen kun Pate lähti. Ruokaa en oikeastaan ole syönyt sen enempää, mutta se on ollut vääränlaista. Sokeria ja hiilarihöttöä on uponnut. Kouluruoka ei ole mitään laihduttajan ruokaa sekään, mikä tulee olemaan nytkin oma haasteensa. Mutta sitten jätän tyynesti syömättä ne osuudet jotka ei ruokavalioon sovi. Piste.

Ja koska alottaminen on niin kovin kovin vaikeaa ilman kunnon motivaatiota (viimeksi sen tarjosi Piko, R.I.P) niin päätin hakea apua minulle kovin vieraalta maaperältä. Sijoitin rahaa itseeni, ja ilmottauduin 6 vkon Superdietille. Sisällöistä en voi oikein kovin kamalasti jutella, en halua rikkoa mitään sääntöjä tai tekijänoikeuksia yms. Mutta etenemistäni ja fiiliksiä ajattelin dokumentoida.

Ja pitäkäähän lukijat mielessä, että olen pitkän linjan laihduttaja, joten tiedän, että mikään dietti ei toimi jos se on vain kuuri jonka jälkeen palataan entiseen. Trust me, tiedän sen paremmin kuin aika moni muu. Enhän muuten olisi tässä tilanteessa. Haenkin tästä hommasta vain potkua, starttia, uutta kosketusta oikeankokoisiin ruoka-annoksiin ja kotitreeniin. En kuvitteli tiputtavani kaikkea ylipainoani 6 viikossa (hah hah) mutta jos pääsisin edes niihin lukemiin että se ratsastustunnin tilaaminen olisi ajankohtaista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti