pojan toinen tunti

Tänään pojan toinen ratsastustunti. Poju sai ratsukseen pikkuisen isomman ja reippaamman pollen, mutta kärsivällisen ja kiltin vanhemman tamman. Sen kanssa poika tuntuikin tulevan heti juttuun, tamma muistutti minua kovasti ensimmäisestä omasta hevosestani Sipsistä, jolla Tapani on ekan kerran elämässään ratsastanut kolmevuotiaana. Ratsukko oli tunnin liinanpäässä, ensin kävelivät vähän ja sitten ravasivat, jälleen ilman ohjia, keskittyen istuntaan. Poika opetteli samalla käyttämään pohkeita isontamassa ja pienentämässä ympyrän kokoa. Poika istui jo ravissa aika hyvin, ei hölskyttänyt ollenkaan niin paljon kuin ekalla tunnilla, ja ympyrällä pysyminen ei tuottanut ongelmia, vaikka ekalla kerralla ravasivat vain suoria pätkiä. Sitten tekivät ohjausharjoitusta, jossa piti pujotella renkaiden väleistä, pysäyttää estetolppien väliin, kääntyä sitten vasemmalle ja tehdä täyskaarto ja ylittää puomi, ja pujotella renkaat taas takaisin. Liinassa tämäkin, niin että Tapsa ohjasi hevosta lähes itsenäisesti. Lopuksi vielä pikkuisen ravasivat, ja sitten kun tapsa alkoi väsyä niin sovittiin että tekevät extempore loppukävelyt maastossa, pysyy homma mielenkiintoisempana. Tosi hyvin osaa tämä ope ottaa huomioon tuon vilkkaan lapseni ominaisuudet, ja poika viihtyy valtavan hyvin. Olen edelleen erittäin tyytyväinen opetukseen.