Tänään olisi ollu se kauan odotettu päivä kun olisin taas pitkästä aikaa päässyt ratsastamaan, mutta ei pysty, kuumetta yli 38 astetta ja olo aika karsea. Jo tämä koneella istuminen vaatii vähän tekemistä, saati sitten että olisi tallille lähtenyt seikkailemaan. Viikolla Sanna ratsasti Paten taas kahdesti, ensimmäinen kerta menee pitkälti muistuttelemiseen, toisella kerralla ruuna on aina paljon parempi. Voi olla että sitä pitäisi liikuttaa useammin, mutta tämän tädin varat ei riitä ottamaan Sannalta useampaa liikutusta, joten kunnes oma aikataulu hellittää, näillä mennään. Kiinni Pate on alkanut antaa vähän paremmin. Odotin kovasti pääsyä ruunan selkään näin Sannan jäljiltä, uskon että se olisi ollut oikein kiva ratsastaa. Harmittaa, mutta minkäs teet. Onneksi ex-mieheni aikoo muuttaa lähemmäs lapsiaan, joten voi olla että jo maaliskuussa omat vapaat lisääntyvät reippaasti, ja pääsen taas itsekin säännöllisen ratsastuksen makuun.
Pikoa minun oli kamala ikävä tuossa männä viikolla. Siinä oli hevonen jonka kanssa kaikki sujui, jokainen ratsastus oli edellistä parempi, ja se opetti minnulle parissa kk enemmän kuin monet eri hevoset ja opettajat vuosina ennen Pikoa. Eikä vain ratsastuksesta vaan myös lihaskunnon kasvattamisesta ja merkityksestä, juoksuttamisesta ja yleensä hevosen käsittelystä. Minulla ei varmaan tule koskaan olemaan varaa ostaa toista yhtä osaavaa hevosta kuin Piko, mutta ainahan sitä haaveilla voi... Onneksi Piko ei enää kärsi, ja sen omalaatuinen persoona ja potentiaali elää sen varsoissa.
Luulisi että Patessa ja trakehnerissa ei olisi paljonkaan samaa, mutta kyllä Pate oikeastaan on hyvin samantyyppinen herkkä ratsastettava kuin Piko. Sen osaamistaso on vaan aivan eri. Toki Pate ei hötkyile turhista eikä pelkää pusikoita tai pikkulintuja, mutta selästäkäsin se on raakuuttaan herkempikin kuin Piko koskaan. Piko oli selästäkäsin nöyrä, häntä viuhtoi korkeintaan jos se ei tykännyt siitä mitä tapahtui, kun taan Pate ei ole nöyrää nähnytkään. Tavat reagoida ovat erilaiset, mutta syyt reagointiin samat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti