Juuri kun ajattelin paluuta hevosten pariin, ja mietin että mahtaisiko Sipsin saada kesäksi ylläpitoon, jotta lapset voisivat turvallisella ja tutulla hevosella oppia ratsastamaan, niin selviää ettei sitä maailman lempeintä ja järkevintä hevosta enää ole. Onneksi olin niin fiksu etten asiasta hiiskahtanutkaan lapsille. Poika varsinkin ottaa muutenkin Sipsin kuoleman raskaasti, koska se oli hänelle tärkeä hevonen.
Itkuhan siitä tuli.

:/
VastaaPoista