yhteenvetoa

Pate on noiden kenkien puuttumisen takia vähän lomaillut, keskiviikkona kävi Leena selässä ja heillä toimi yhteistyö aikasta hienosti! Leena onkin näppärä likka, ne jotka on kauemmin seurailleet puuhiani tietää ettei minulla ole tainnut koskaan sellaista hevosta ollakaan jonka selässä Leena ei olisi käynyt. Kuvassa siis Leena ja Pate. Sen jälkeen ei Pate ole liikkunut kuin tarhassa uuden ystävänsä kanssa, tosin liikuntaintoa hidastaa kummasti toinen uusi ystävä, nimeltään vapaa heinä... Osasyynä sekin että olen itse sairaana, kengät on hommattuna, ne pitäisi vaan iskeä kiinni, mutta kun on kipeänä niin ei ole energiaa asiaa laittaa tapahtumaan.

Huomenna pyrin ainakin moikkaamaan ruunaa.

pakkanen prkl

Pakkasta tuli sitten kunnolla ja kenttä on kivikova. Patelta otettiin kengät pois tuossa tovi sitten, ja nyt arkoi sitten kavionpohjia, joten jäi ratsastus köpöttelyyn ja talutteluun pihatiellä. Kengät saadaan alle varmaan loppuviikkoon mennessä, joten sitä ja parempia kelejä odotellessa...

lainakuskit

Eilen ratsasti taas ystäväni, tekivät puolisen tuntia töitä käynnissä, ja lopettivat kun löytyi molempiin suuntiin keskiympyrällä rento käynti asettuen ja myödäten. Pate nimittäin ehdotteli kokoajan että josko laukattaisiin taas, ja sitten punkesi lapa edellä alkuun, joten oli aika kaukana tuosta toivotusta lopputuloksesta. Mutta niin se taas sieltä löytyi kun ratsastaja oli tarkkana oman istuntansa kanssa, ja osasi vaatia pojalta asioita.

Tänään oli vuokraajan päivä, pitääkin soitella ja kysellä miten meni.

Itse menen selkään huomenna, ja kokeillaan uudelleen sitä kuvausta ja videokuvausta ihan kuvaajan kera, jos päästään sinne asti tällä kertaa.

Ahneella on paskanen loppu?

Ei edes ollut. Ehkä tähän voisi sanoa että se ei pelaa joka pelkää, sopisi paremmin. Minä pelasin ja voitto tuli.

Eli kävin tänään ahneeksi ja laukkasin sitten kuitenkin jo selästäkäsin Patella. Nostin käynnistä. Ensimmäinen nosto meni vermoksi mutta rauhoittui nopeasti uudelleen tahdikkaaseen käyntiin, ja toinen nosto onnistui täydellisesti. Laukattiin pari pääty-ympyrää vasempaan kierrokseen, ja pystyin jopa säätelemään laukan tahtia. Laukan jälkeen löytyi myös hyvä ravi, ja kohtuullinen käynti, vähän turhan reipas. No, suunnan vaihdon jälkeen Pate alkoi kovasti ennakoida uutta laukkaa, eikä meinannut pysyä käynnillä millään, joten opettelimme yhdenohjan pysähdyksen, teimme hommia kunnes rauhallinen käynti löytyi, ja lopetimme. Jos ensi kerralla sitten laukataan siihen toiseen suuntaan, nyt loppui aika, jos olisin laukannut ja olisi taas mennyt puoli tuntia käynnin rauhoittumiseen niin olisin ollut myöhässä tärkeästä tapaamisesta.

Ennen laukkailuja kootttiin ravia pätkittäin, ja Pate toimi kuin unelma, siksi sitä laukkaa uskalsinkin jo kokeilla.

Liinassa jälleen

Tässä kun on taas tullut aktivoiduttua ratsastamaan säännöllisesti, ja Paten kanssa alkaa tuo ravi olla aika hyvällä mallilla, niin päätin alkaa ottaa liinassa laukannostotreeniä mukaan kuvioihin. Onhan Patella laukattu paljonkin, hypätessä ja muutenkin, mutta koska se tuppaa kuumumaan kun ei tajua ja teki sitä alussa ravissakin, niin aloitan laukatkin maastakäsin, että sitten mahdollisimman hyvin toisiamme ymmärtäisimme.

Liinassa käynti ja ravi siirtymiset olivat oikein hyviä, ja ravi rentoa ja tahdikasta. Ihan nappisuoritus siis siltä osin. Ensimmäiset kaksi kertaa kun pyysin laukkaa rauhallisesta ravista Pate vain kiihdytti vermoraville. Siitä en hevosta toru, sillä pyysinhän reippaammin, mutta rauhoitan ravin ja uusi, selkeämpi komento laukalle. Itse olen tykännyt liinassa opettaa hevosen siten, että laukkakäsky on kahden puolipidätteen jälkeen tuleva myötäys suusta,kovempi paine takaosalle, ja sana laukka tai hop. Joskus, kuten myös tänään Paten kanssa, auttaa kun lähtee itsekin laukalle. En osaa selittää, mutta tekee ns hypähdyksen itsekin. Kolmannella kerralla nousi laukka, mutta Pate meni kamalaa kyytiä ja pukitti. Autoin hevosta rauhoittumaan tekemällä sen kanssa koko kentän päädyn kokoista ympyrää, ja sitte pyysin uudelleen rauhaliselle raville, joka löytyikin yllättävän hyvin. Uusi nosto, ja tällä kertaa laukka oli tahdikkaampi ja rauhallisempi, ja pystyin pienentämään ympyrää hieman. Nappi siirtyminen rauhalliseen raviin, käyntiä ja suunnanvaihto. Oikeaan kierrokseen laukat nousivat heti, ja laukkaaminen oli vaivattomampaa. Pate väläytteli nostojen välissä niin upeaa ravia että pieni kouluratsastaja minussa näki meidät jo valloittamassa kisakenttiä. Heh. Sitten joskus. Kaikenkaikkiaan olen oikein tyytyväinen, Pate meni vermolle vain pari kertaa, ja kuunteli niin hyvin että rauhoitti ravin kohtuu nopeasti pyynnöstä. Siirtymiset käyntiin ja seis olivat täsmällisiä ja hyviä. Muutaman näin hyvän liinailu kerran voin jo kokeilla sitä laukkaamista selästäkin, ilman että on suuri pelko että Vermoillaan vaan. Saa osaavammat kuskit laukata kunnes hevonen on mielestäni valmis laukkaamaan rauhallisesti ja siirtymään rauhalliseen raviin laukan jälkeen. Miksikö? Siksi että olen tehnyt periaatepäätöksen, että en enää ikinä kisko Patea suusta. Hommat on tehtävä maastakäsin niin hyvin ettei sille ole tarvetta.

tee-se-itse videointia

Ei sitten maanantaina päästy edes tallille, joten jäi videot ottamatta. Mutta näppäränä likkana päätin tänään että otan kameraan jalustan mukaan, ja otan sen verran videota mitä tuo kamera yksinään suostuu ottamaan. Koskaan en ollut aiemmin kokeillut jättää kameraa vain nauhoittelemaan, niin en yhtään tiennyt miten pitkään se jaksaa ennenkuin katkaisee.

No, Pate oli kyllä leppoisalla päällä, mutta itse en jotenkin osannut tänään istua, tuntui kokoajan että olen kallellaan johonkin suuntaan ja ravissa hölskyin enemmän kuin aikoihin, käsi jännittyi ja kyynärpää nousi. Sopivasti juuri sillä kerralla kun sain sitä videokuvaa. Aika kamalaa katsottavaahan se suurimmaksi osaksi oli, mutta nytpä tiedän taas tason että mistä lähdetään nousemaan. Ja pakko kyllä sen verran itseään kannustaa, että onhan mun perusistunta ja ratsastus nykyään aivan erinäköistä kuin vaikka vuosi sitten, eli edistystä on kyllä tapahtunut tauoista huolimatta.

Video Siinä sitä hölskytään menemään. Seuraavalla kerralla olen tästäkerrasta viisastunut, ja zoomaan vähän, ja sijoitan kameran vähän eri paikkaan. Tuli tuommoinen kärpäsen kakka tuosta, mutta kun katsoo koko näytöllä niin siitä saa jotain selvääkin.

muutamalta päivältä

Perjantaina Patella oli vapaa, ja la kaveri tuli testaamaan Patea. Mielenkiinnolla odotin miten ruuna toimii erilaisilla ratsastajilla, sekin kun on osa ratsukoulutusta, ettei toimi vain tietyillä ihmisillä. No, Pate oli hieno, vähän punki toisessa kierroksessa pohjetta vastaan, mutta kulki rauhassa eikä kiihdytellyt. Hieno mies.

Tänään kävi taas vuokraaja, meni ihan itsenäisesti. Selkäännousussa oli kuulemma hevonen pyörinyt, ja välillä pungennut vastaan, mutta rauhallisemmin kuitenkin kulkenut kuin ensimmäisellä kerralla, ja pätkittäin toiminut oikein hienosti.

Huomenna sitten koitetaan kaverin kanssa saada valkokuviakin, ja saa luvan videoida minua, että näen taas missä mennään...

Rennosti vaan

Nyt teenkin poikkeuksen, enkä kehu hevosta, vaan itseäni :D Liian harvoin annan itselleni tunnustusta edistymisistäni, tai siitä miten hyvin Paten kanssa olen onnistunut (joissakin) asioissa.

Ensin ajattelin että juoksutan vaan liinassa, ja käyn sitten loppukäynnit taas selästä ilman satulaa, mutta sitten ajattelin että on nyt testattava että jäikö pojalle eilisestä kaahottamisesta vaihde päälle, eli onko minunkin kanssani sellaisen että joudun ottamaan suusta, vai malttaako olla rauhassa. Eli karusti sanottuna, voinko ottaa vuokraajan joka ei osaa käyttää istuntaa samalla tavalla kuin minä, vai meneekö sitten omatkin ratsastukset harakoille. No ei mene!

Kiipesin selkään, ja Pate lähti 160 asteen käännöksellä raville. Eli yritys possuiluun oli kova. Alussa oli siis pakko ottaa pidäte kunnolla. Alkukäynneissä kiihdyteltiin ja nostettiin kerran ravikin, mutta pian Pate rauhoittui ihan puhtaasti istunnalla, en siis ottanut ohjia. Tein paljon pienehköjä voltteja, ja suunnanvaihdoksia, kolmikaarista uraa ja keskityin ottamaan käännökset ja kulmat tarkasti. Pate alkoikin rentoutua ja haki kuolaintuntumalle eteenalas. Pysähdykset olivat jälleen hyviä, ja päätin ottaa muutaman pääty-ympyrällisen ravia per suunta ja lopettaa. No, vasempaan kierrokseen ravi oli rentoa ja rauhallista, ja hevonen kulki hienosti venyttäen eteenalas. Mutta oikea kierros olikin sitten haasteellisempi. Jo ennen kuin pyysin ravia Pate kiihdytteli, ja jouduin rauhoittamaan sen uudelleen ympyröillä ja pysähdyksillä. Ravissa sitten en saanut pidettyä tahtia rauhallisena, vaan Pate kiihdytti ja alkoi kaahottaa. Otin kahdesti suusta ihan kunnolla, ja heitin taas ohjat pois, keskityin pitämään omat palikkani kasassa ja hevonen rauhoittui.

Se mistä nyt siis itseäni onnittelen, annan tunnustusta ja olen ylpeä on se, että vaikka Pate alkoi kaahottaa, sain rauhoitettua tilanteen pääasiassa istunnalla, enkä lähtenyt kiskomaan sen kanssa kilpaa, niinkuin olisin varmaan sortunut/joutunut tekemään vielä kesällä. Ja kaahotusta tapahtui vain hetki, sain tilanteen hallintaan aika pian, ja pystyin ravaamaan pitkin ohjin ja rauhallisesti vielä kuumumisen jälkeen. Viimeinen ympyrä oli niin täydellinen, että pysäytin, tulin alas ja taluttelin loppukäynnit.

Hyvä minä! Olen viimein alkanut tajuta miten lantio ja istuinluut missäkin askellajissa toimivat, Paten kanssa on pakko kävellä selkeästi tai se nostaa ravin, ja ravissa on pidettävä tahti nimenomaan itse, ei voi vain istua ja myödätä, tai mennään lujempaa. Ei voi vain istua ja pidättää tai mennee köydenvedoksi. On oltava rento, suora ja jäntevä, ja hallittava itse oma kroppansa, niin hevonenkin toimii. Pate on loistava opettaja, koska minun on pakko ratsastaa oikein että se toimii oikein. Olisi kiva saada videota ratsastuksesta, niin näkisi istuntavirheitä, niitä nimittäin on varmasti paljon, kun kenenkään silmän alla ei olla oltu sitten kesän.

vuokraaja

Nyt on kakkoskuski testannut pojan, ja alkaa varmaan käymään kerran pari viikkoon, miten nyt omilta kiireiltään ehtii. Vähän poika kiihdytteli, mutta löytyi tasainen rauhallinen ravikin pienen hakemisen jälkeen. Laukatkin nousi, tosin sitten oli sitä vauhtiakin taas yli oman tarpeen, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa... Itse kävin selässä kävelemässä loppukäynnit, ja sain meistä möhömahoista kuvan. Oisi varmaan aika (kummankin) lopettaa massakausi ja alkaa muuttaa läskejä lihaksiksi.

lisää hyviä päiviä

Tänäänkin oli tosi hyvä päivä Paten kanssa :) Naama loistaa kuin hangon keksi vieläkin. Menin ekaa kertaa selkään tämän piiiitkän taukoni jälkeen, ja Pate toimi kuin ihan oikea ratsu. Ei kiihdytellyt kertaakaan, vaikka ravailtiin pitkiäkin pätkiä. Tehtiin kolmikaarista uraa ravissa ja poika kulki niin letkeänä ja pyöreästi että siellä oli todella heppoa istua selässä. Ei siis oltu kamalasti taannuttu, jos jotain niin meni paremmin kuin elokuun lopulla vai koska se nyt sitten olikaan kun viimeksi ratsastin. Jeee, hyvä me :)

Jännä juttu miten pienistä asioista sitä voi iloiseksi tulla, eihän tuommoinen asia olisi monellekaan mitään, mutta tuommoisen reippaan ex-ravurin kanssa, jota on kovasuisenakin pidetty, niin niin... Siirtymiset puhtaasti istunnalla ja pitkät pätkät tasatahtista ravia on jo hemmetin hyvä ja tärkeä asia. Tietää että olen tehnyt sen kanssa edes jotain oikein. Pysähdyksetkin tulivat kuin napista painamalla, ja käyntiin siirtymiset samaten. Kerran jouduin jopa maiskuttamaan ravisiirtymisessä :D

unelmaponi

Tänään Pate oli erityisen ihana ja hyvä ja mahtava. Kyllä vaan tuntuu mukavalta kun hevosen kanssa kommunikointi toimii näin hyvin kuin tänään. Otin pojan talliin harjailtavaksi ja pikaisesti laitoin suitset ja suojat, ja lähdin liinan kera kentälle. Otettiin rauhallisessa tahdissa siirtymisiä käynnistä raviin muutaman askeleen ajaksi ja Pate kuunteli tosi hyvin, piti ympyrän muodon muutaman muistutuksen jälkeen, asettui ja rentoutui, ja kokosi itseään joka siirtymisessä. Ai että näytti komealta. Oltiin kentällä yhteensä varmaan alle 15 min, koska meni niin täydellisen hyvin, että lopetin siihen. Ja mikä parasta, homma toimi molempiin suuntiin yhtä hyvin, ja Pate oli tyytyväinen ja rento. Jopa pysähdykset tulivat ensimmäisellä pyynnöllä. Hyvä Pate!

hierontaa

Tänään hain pojan ensin kentälle ja tehtiin voltteja ja pääty-ympyröitä ensin käynnissä ja sitten hitaassa ravissa. Sainpahan itsekin liikuntaa kun juoksin mukana, vaikka naruriimussa pitkä naru onkin. Lihasten lämmittyä käveltiin vielä hetki, ja sitten vein Paten käytävälle odottelemaan.

Oli mukava hieroa hevosta jossa ei ollut jumeja, yleensähän hieroja kutsutaan paikalle sitten kun jokin ongelma jo on näyttäytynyt. Patessa ei mitään ollut, ja aika yllättynyt olisin ollut jos olisin jotain löytänyt, harvemmin hevoset menee jumiin lomalusta kun vaan saavat tarhata kunnon tiloissa. Pate otti rennosti ja hieronnan jälkeen käytiin vielä loimi niskassa kävelemässä harjoitusrata ympäri, ettei poju sitten jumahda kun tarhassa kuitenkin vain seisoisi syömässä.

heppatyttö

Tänään tulikin tyttäret vanhemman kummitädin kanssa mukaan tallille. Nuorempi tytär simahti matkalla autoon mutta kolmevuotias tuli tomerana likkana mukaan hommiin. Harjattiin Pate käytävällä ja tytär toi kaviokoukunkin ihan oikeaan aikaan. Sitten sovitin satulaa, ja yllätyksekseni se tuntui sopivan oikeastaan paremmin nyt, ei tarvi romaania väliin. Se oli positiivista, kun ajattelin että kurja jos joutuu satulan ostoon vaan hevosen lihomisen takia. Tytär kävi selässä istumassa ja sitten Pate pääsi vähän kentälle irrottelemaan. Hieronnan siirsin suosista huomiselle, kun ei tänään siihen olisi voinut oikein keskittyä.

muutto ohi

Eilen maanantaina muutettiin Pate uuteen talliin. Poika on niin fiksu, käveli suoraan koppiin ja matkusti nätisti, ja uudessa paikassa oli toki pörheänä mutta kuunteli hienosti kun muistutin kevyesti että kuka taluttaa ketä. Pate jäi pihattoon heinille, muutaman kerran juoksi suuren tarhan ympäri perää heittäen mutta sitten taas syömään. Sillä on ollut tuo massakausi aika tehokas...

Tänään tuli taas kaikkea eteen etten päässyt tallille kunnon ajalla, mutta kiitos lyhentyneen matkan ehdin kuitenkin pyörähtämään siellä sen verran että tutustuttiin taluttaen kenttään, ja tehtiin ihan perus maastakäsin harjoituksia. Pate oli yllättävänkin hyvin kuulolla.

Huomenna sitten hieronta, niin näen että mikä on nyt lähtökohta lihaksiston suhteen.